Edinburgh 14.-16.3.

Koska Megabussilta saa edullisia bussilippuja ja viikonlopulle ei näyttänyt kehkeytyvän mitään kummoista, päätimme Suomen Iida -edustuksella lähteä tutustumaan Edinburghiin, Skotlannin pääkaupunkiin. Liput varattiin muutamaa viikkoa etukäteen ja yhteen suuntaan matkaa kesti kolmisen tuntia.

Missio yksi kaupungissa oli tottakai ruoka. 

 The Rosehip (http://www.therosehipedinburgh.com/) löytyi paikallisen neuvomalta Rose Streetiltä,

 joka oli täynnä erilaisia ruokapaikkoja.

Paras Vuohenjuustohampurilainen ikinä!
Herkku pääsee jaetulle ykkössijalle Samburgerin pekoni-sulatejuustohampurilaisen kanssa.

Missio kaksi: löydä hostelli. 

Hostellin olin varaillut etukäteen netistä ja hostellia valitessa hinta ratkaisi: £12/yö oli edullisin.

Ensin meinasimme kävellä ohi. Miksiköhän?

Majapaikkana toimi siis Princes St East Backbackers Hostel Edinburgh https://edinburghbackpackers.com/

Kuuden hengen sekadormi.

Hostellimme oli väritykseltään melkoisen psykedeelinen: ainoat valkoiset seinät löytyivät vessasta. 

Illasta kävimme vielä tsekkaamassa kaupunkia ja vastaan tuli Edinburgin linna iltavalaistuksessa. Molempien linna-kiintiö oli hiljalleen täyttynyt kuuden viikon aikana, joten seuraavana päivänäkin olimme oikein tyytyväisiä kuviin ulkopuolelta. Linnan luota alkoi Royal Mile (Kuninkaallinen maili),  joka johtaa linnalta Holyrood Palacelle eli kuningattaren viralliselle Skotlannin asunnolle.

Kevyen aamiaisen jälkeen suuntasimme siis Edinburghin vanhempaan osaan ja aloitimme Royal Mileen tutustumisen Edinburghin linnan luota.

Royal Mile.

Vihaiset linnut Edinburghissa, check.

Jonkun nurkan takana soi aina säkkipilli. Epäselväksi jäi, että soittelevatko nämä a)omaksi ilokseen, b)ulkopuolisen tahon palkkaamina c)kerätäkseen rahaa. Ei kehdattu keskeyttää ja kysyä, mutta kauheasti teki mieli.

Huhujen mukaan paikallinen aamiainen on aikasta tuhti aamiaiseksi, joten kävimme nauttimassa sen lounaaksi. Kuvan annos ei ole se suurin mahdollinen, mutta syömistä oli tuossakin.

Holyrood Palace: pitihän sitä käydä vaklimassa. Mutta ei näkynyt kuninkaallisia.

Skotlannin parlamenttitalo. Tänä vuonna Skotlannissa järjestetään kansanäänestys itsenäisyydestä. Jos itsenäisyys tulee, kasvaa tämän rakennuksen merkitys  entisestään. Kävimme sisällä tutustumassa ja turvatoimet sisäänkäynnillä olivat kuin lentokentällä.

Teetä ja muita herkkuja.

Edinburghissa museot ovat suurimmaksi osaksi ilmaisia. Tätä valttia hyödynsimmekin ahkerasti ja kävimme bongaamassa ainakin kiinnostavat asiat, kuten Lapsuuden museosta nukkekotijutut. Skotlannin kansallismuseosta löytyi monta jännää asiaa, kuten Dolly-lammas. Kyseessä on siis ensimmäinen solun DNA:asta kloonattu eläin. 

Aamiaisen söimme hostellimme värikkäässä ruokailuhuoneessa. Vaikka hostelli oli random ja majoittujat vaikuttivat pitkäaikaisemmilta asukeilta, viihdyimme mestassa mainiosti. Huoneiden ovissa ei ollut lukkoja (miinus), mutta huoneissa oli isot, lukittavat lokerot tavaroille (plus). Ekana yönä kanssamme majoittui joku, joka saapui myöhään ja lähti aikaisin. Toisena yönä jo aikaisemmin illasta saapui opiskelijapoika Yhdysvalloista ja kaksi tyttöä jostakin. 

Sunnuntaiaamun aluksi suuntasimme Skotlannin kansallisgalleriaan. 
Joitan historian kirjoista tuttuja taiteilijoitakin löytyi, kuten..

Claude Monet. 

Paul Gauguin.


Eivät ole ihan hukkaan menneet kaikki lukuisat historian tunnit.

Löysimme myös The Elephant Housen. Tässä kahvilassa J.K. Rowling aloitti Harry Pottereiden kirjoittamisen. Syy kahvilassa istumiseen oli tarve säästää kodinlämmityskuluissa. 
Mainio paikka, josta sai kohtuuhinnalla lämpöisen ruuan, teen ja kakkupalan.

Joku oli keksinyt kirjoittaa kirjailijalle vessan seinään kiitoksen ja muutama muu oli pitänyt sitä hyvänä ideana. Jännästi jätimme myös oman merkintämme visiitistä.

Hetkeä ennen lähtöä tuli vielä random kaupasta vastaan suomalaista tuotantoa. 


Mutta kaunis kaupunki on Edinburgh. 
Visiittimme oli varsin pikainen ja nähtävää jäi vielä vaikka kuinka paljon.

<3 Iida